Voi rakas Jumala, eilen aamulla kun tulin takaisin sänkyyn jälleen lähti minun ”keksijä koneisto” käyntiin. No, Sinä tiedät minun kehitelmät, niin nyt jälleen tunnen sen ihanan virtauksen joka meidän välillä on. Koin jälleen Sinun rakkauden ja elämässä, kuolemassa, syntymässä missään ei ole mitään niin ihanaa kuin Sinun rakkautesi. Jos joku on suurta, niin Sinun rakkautesi on ääretöntä. Jumala tiedän että olet aina ollut ja tulet aina olemaan elämässäni, kuten meidän jokaisen elämässä aina minä en ole sitä niin vahvasti tiedostanut. Aina en ole edes siihen uskonut ja ne ovatkin olleet todella pimeitä aikoja ja sitten jälleen olen havahtunut valoon, siihen suunnattoman ihanaan rakkauden valkoiseen valoon. Rakas Jumala, minulla on mahtavan ihana elämä kun Sinä kuljet kanssani!

 

Voi rakas totta kai minä kuljen kanssasi, minä en edes voi olla kulkematta kanssasi. Minä olen yhtä kuin sinä. Minä olen tietysti yhtä kuin kaikki muukin elämä ympärilläsi. Minä olen kaikessa kaikkialla kaiken aikaa ja mikään ei voi erkaantua minusta. Jopa kaikki teidän määrittelemä paha on minussa koko aika. Teidän on saatava kokea kaikkea ja sitä kautta minä koen kaikkea. Niin kauan kuin tarvitsette ns. pahaa, jotta voisitte kokea hyvää, niin kauan sitä on olemassa. Sinä päivänä kun sanot: ”nyt minä tiedän mikä on hyvää”. Mikä on sinulle hyvää sen jälkeen sinun ei enää tarvitse kokea mitään pahaa. Siinä päätät siitä, mitä sinä haluat kokea. Minä annan sen sinulle. Minä olen aina kanssasi kaikessa.

 

Entä kuolema?

 

Sinä nyt tiedät jo aivan tarpeeksi siitä, ettei kuolemaa ole kuin siirtyminen olomuodosta toiseen. Sinä heitit tuon koska ajattelet läheisiäsi jotka eivät ole hyväksyneet kuolemaa ja eivät pääse sen yli. Sinä kyllä osaat itsekin selvittää heille mitä kuolema on jos he todella haluavat kuulla ja hyväksyä että se on olemassa. Ja kuitenkin teillä on ikuinen elämä. Te olette yhtä minun kanssa ja kaikki mikä on yhteydessä minuun, ei koskaan kuole, vaan on aina minussa. Vai luuletko sinä että minä jotenkin pienentyisin kun joku kuolee. No todellakaan en. Todellisuus on se että minun suunta on vain kasvava, laajentuva, ääretön. Minulla ei ole alkua ei loppua ja silti olen kaiken alku ja loppu. Rakkaani sinä olet kokenut sen, kuin olet kokenut äärettömän rakkauden. Se on ääretön elämä. Se on ääretön minä joka olen silloin sinussa. Sinulla on kaikki se, kuten jokaisella teistä on.

 

Et usko kuinka onnellinen olen jotta voin kuulla sinua Rakas Jumala. Minä rakastan sinua.

 

Minä tiedän sen, on jälleen niin uskomattoman ihanaa jutella kanssasi. Niin minähän juttelen joka hetki kanssasi. Joo joskus sanot sitä ”keksijä koneeksi” tai joksikin muuksi, mutta tiedät sisimmässäsi että se on meidän juttelua. Se on meidän yhteys. Usein sinulla vaan on kytkin asennossa OFF, jolloin kuuntelet vain sitä mitä aivosi tuttavat. Tiedät itse kuinka ihanaa on, kun olet ON asennossa, joten eikö kannattaisi yhä useammin pitää ON nappula päällä.

 

Voi rakas Jumala, sitähän minä toivoisin kokoaika tapahtuvaksi.

 

No pidä ON nappula päällä, minä olen aina täällä!

 

Tuo oli ihanasti sanottu. Kiitos tuosta tuli minun uusi sanonta. Voi rakas sinä olet ääretön luovuuden virta ja on niin ihanaa virrata kanssasi.

 

Olen aina kanssasi sinä kyllä tiedät sen ja niin olen kaiken, kaikkien kanssa kaiken aikaa Minä olen rakkaus. Minä olen elämä!

 

Kiitos Rakas!